rakastan syksyä. sen harmautta ja hiljaisuutta. rakastan kesää, mutta rakastan myös katsoa kun kesä lähtee - kesä on kesäheilani, en tarvitse sitä enää syksyisin.
muuttolinnut ovat kauniita pyrähdellessään ilmaan vapaina ja vailla huolta, enkä voi olla hymyilemättä. täällä suomessa on kai aina puhdasta hengittää, mutta vannon että koskaan en saa keuhkojani yhtä täyteen ilmaa kuin nyt seisoessani meren äärellä, tuulen piiskatessa hiuksiani ja sateen nipistellessä kasvojani leikkisästi.
ja tiedän, kohta tulee taas helvetin kylmä, koska hei me ollaan suomessa. mutta vielä en tärise kuin vapaudenkaipuusta, vielä en tarvitse sinua minua lämmittämään.
on vielä aikaa tuntea kuinka kesä päästää irti otteestaan ja pikkuhiljaa kääntyy kannoillaan. on vielä aikaa ennen kuin aika hidastuu - on täydellinen syyskuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti